Kirvat ovat hyvin pieniä, kooltaan vain 1–4 millimetrin mittaisia hyönteisiä, jotka imevät kasveista kasvinestettä imukärsällään. Suomessa on tavattu noin 400 kirvalajia, joista suurin osa on siivettömiä ja vain harvat siivellisiä. Osalla kirvoista on pehmeä pinta, toisilla taas villamainen vahapeite tai kilpimäinen kuori. Talven yli helposti selviävistä kirvojen munista kuoriutuu keväisin niin kutsuttuja kantaäitejä, jotka synnyttävät suoraan eläviä poikasia – ilman minkäänlaista muna- tai toukkavaihetta. Nämä poikaset jatkavat sukua huomattavan nopeasti synnyttämällä lisää poikasia.

Nopean lisääntymisen vuoksi kirvoja voi esiintyä monissa paikoin hyvin suurissakin määrin. Tämän vuoksi kirvat ovat varsinainen kesäkauden riesa monilla kasvimailla ja kukkaistutuksissa. Lisäksi nopeasti lisääntyviä kirvoja tavataan valitettavan usein myös huonekasvien kimpusta. Kirvat kuuluvat yleisimpiin tuhohyönteisiimme, joista haluavat päästä eroon yhtä lailla niin huonekasvien kuin ulkokasvien kasvattajat.

Kirvat aiheuttavat kasveille huomattavaa harmia

Kirvoja esiintyy sekä avomaalla että kasvihuoneissa etenkin silloin, jos takana on kuiva ja lämmin kesä. Yleisimmin esiintyvien lehtikirvojen lisäksi kasvien riesana ovat myös pienet, ruskeat kilpikirvat, joita ei ole yleensä helppoa havaita. Kilpensä alle piiloutuvat kilpikirvat kiinnittyvät etenkin lehtien alapinnoille ja varsiin ja ne esiintyvät usein tiiviinä ryhminä. Kilpikirva pysyy paikallaan kilpensä suojassa ja imeskelee sieltä käsin kasvin nestettä. Kilven suojassa kehittyvät myös uudet jälkeläiset, jotka täysikasvuisiksi tultuaan ja emonsa kuoltua lähtevät omille teilleen. Kaikista kasvilajeista kilpikirvat viihtyvät ennen kaikkea saniaisissa, amarylliksessä, kahvipensaassa ja lohikäärmepuussa, mutta käytännössä katsoen niille kelpaavat paremman puutteessa mitkä tahansa kasvit.

Sisätiloissa kasvien kimpussa viihtyvät kirvat ovat usein samoja lajeja kuin pihamaalla tavattavat, mutta osa huonekasveissa ja kasvihuoneiden kasveissa esiintyvistä kirvoista menestyy ainoastaan lämpimissä olosuhteissa. Riippumatta siitä, ovatko kyseessä huonekasveissa tai pihakasveissa vilisevät kirvat, kirvojen torjuntaan kannattaa aina ryhtyä välittömästi, kun niitä havaitaan yhdessäkin kasvissa. Kun torjuntatoimissa ei viivytellä, kasvit voivat pysyä mahdollisimman terveinä ja hyvinvoivina sekä sisä- että ulkotiloissa.

Kirvat voivat aiheuttaa kasveille ikävyyksiä monin eri tavoin. Ensinnäkin ne voivat saada kasvin lehdet käpertymään ja aiheuttaa niihin värittyneitä alueita. Lisäksi kirvat jättävät lehtien alapinnoille sekä kasvien versoihin ja nuppuihin jälkeensä tahmeaa ulostetta, joka toimii valitettavan otollisena kasvualustana erilaisille homeille ja sienille. Jotkut kirvalajit voivat myös edesauttaa kasvin solukkoa kasvattamaan kasvaimen tai levittää kasveihin erilaisia ikäviä virustauteja. Yleisin kirvojen aikaansaama haitta on kuitenkin nuoren verson kasvun heikentyminen, mikä vaikuttaa suoraan kasvin hyvinvointiin.

Kirvat riesana kukissa, kasveissa ja parvekkeella

Koska kirvat ovat kasveja tuhoavista tuhohyönteisistä yleisimpiä, monta kasvien kasvattajaa on joskus askarruttanut kysymys siitä, mistä kirvat tulevat. Ulkotiloissa kirvat voivat kulkeutua pitkiäkin matkoja kasvista toiseen ilmavirtojen mukana. Sisätiloihin ne voivat puolestaan päästä joko pihaistutuksilta sisälle tuotavien leikkokukkien mukana tai huonolla tuurilla uusien kotiin hankittavien kasvien mukana. Jotta kirvojen kulku ja leviäminen huonekasveihin voidaan estää, uudet sisälle tuotavat kukat ja kasvit on aina tärkeää sijoittaa riittävän välimatkan päähän jo olemassa olevista huonekasveista.

Kirvat kukkien kimpussa

Kesäkauden aikana on hyvin tavallista tavata kirvoja kukissa, olipa kyseessä sitten sisätiloissa kasvatettavat kukat tai ulkona kukkapenkissä kasvavat kukkalajit. Kukat kannattaa käydä läpi säännöllisin väliajoin, jotta mahdolliset kirvarykelmät voidaan havaita niistä ajoissa. Suurennuslasista on huomattavaa hyötyä kirvojen paikantamisessa, sillä etenkin pienimmän kokoisia, väriltään vihreitä lehtikirvoja voi olla hyvin hankala löytää kukkien vihreiltä lehdiltä pelkällä paljaalla silmällä.

Kirvat huone- ja pihakasveissa

Suurennuslasin apuna käyttämisen hyöty pätee samalla tavoin myös silloin, kun kyseessä ovat erilaiset huonekasvit tai pihakasvit. Kirvat kasveissa ovat yhtä yleisiä kuin kukissakin, ja kasvien kimppuun päästyään ne voivat aiheuttaa huomattavaa tuhoa sekä kasvinesteitä imemällä että haitallisia ulostejälkiä jättämällä. Tästä syystä kasveja kannattaa tarkkailla aika ajoin, jotta niissä mahdollisesti viihtyvät kirvat voidaan havaita ja niiden hävittämiseen voidaan ryhtyä jo hyvissä ajoin ennen suurempien tuhojen syntymistä.

Kirvat parvekekasvien riesana

Kirvat tekevät tuhojaan muuallakin kuin sisätiloissa, kukkapenkeissä, kasvimailla ja kasvihuoneissa. Näiden paikkojen lisäksi ne nimittäin hakeutuvat valitettavan usein myös parvekkeille. Yleinen virheellinen käsitys on, etteivät kirvat voisi helposti löytää tietään parvekkeelle sen kummemmin sisätiloista kuin pihan istutuksista. Kirvat parvekkeella ovat kuitenkin valitettavan yleinen ilmiö, sillä ne pääsevät kulkeutumaan ulkotiloista huomattavan korkeallakin sijaitseville parvekkeille pelkästään ilmavirtojen kuljettamina. Tästä johtuen kirvoja ei voi torjua parvekkeilta pelkkään korkeuseroon tai muulla tavoin kirvoille epäotollisiin olosuhteisiin luottaen.

Kirvojen ehkäiseminen huonekasveissa kotikonstein

Kun huonekasveissa havaitaan kirvoja, kirvakannan ehkäisemiseen voi kokeilla muutamia kotikonsteja, joista saattaa olla apua tämän ikävän tuholaisongelman selättämisessä.

• Kirvoista kärsivä kasvi on aina syytä eristää riittävän välimatkan päähän muista kasveista. Näin voidaan välttyä siltä, että kirvat pääsisivät levittäytymään jo valloittamastaan kasvista sen välittömään läheisyyteen sijoitettuihin huonekasveihin. 
• Kirvoista kärsivien kasvien käsittelyn jälkeen kädet kannattaa pestä huolellisesti, jotta näiden tuhohyönteisten leviäminen käsien kautta toisiin huonekasveihin voidaan estää. 
• Uusia huonekasveja hankkiessa niitä on aina syytä pitää jonkin aikaa sisätiloihin tuonnin jälkeen erillään muista kasveista, jotta uusissa kasveissa mahdollisesti piileksivät kirvat eivät pääse valtaamaan useampia huonekasveja.
• Sisätiloihin voi kulkeutua kirvoja myös leikkokukkien mukana, joten leikkokukat tulee nekin sijoittaa riittävän välimatkan päähän huonekasveista.
• Mikäli eristävistä toimenpiteistä ei tunnu olevan apua, kirvojen huonekasveista häätämiseen kannattaa ottaa avuksi järeämmät keinot kirvoihin tepsimään suunniteltujen torjunta-aineiden muodossa.

Kirvojen hävittäminen torjunta-aineilla

Mikäli kotikonsteista ei ole riittävää apua, kirvojen hävittäminen torjunta-aineilla ei loppujen lopuksi ole kovinkaan vaikeaa, kunhan se tehdään oikeaoppisesti ja torjuntatuotteen käyttöohjeita tarkasti noudattaen. Oikein käytettynä torjunta-aineet useimmiten tepsivät kirvoihin ja auttavat ongelman ratkaisemisessa. On kuitenkin hyvä huomioida, että sitkeästi kasveissa viihtyvät ja siksi hyvin kiusalliset kilpikirvat voivat vaatia lehtikirvoihin verrattuna useampia käsittelykertoja torjunta-aineilla, minkä lisäksi kilpikirvoja voi myös yrittää rapsutella irti kasvien lehdiltä.

Kirvojen torjuminen suihkeilla

Kirvojen häätöön kodin sisätiloissa kasvavista koristekasveista voi ryhtyä esimerkiksi käyttövalmiilla suihkeella Provanto Sprayllä,  joka tehoaa nopeasti ja lisäksi suojaa kasveja imeviltä hyönteisiltä jopa kahdeksan viikon ajan. Toinen vaihtoehto kirvojen torjuntaan huonekasveista on Solabiol hyönteisten torjunta-aine spray. Tämä luonnon pyretriiniä sisältävä suihke soveltuu koristekasvien lisäksi myös syötäville kasveille. Huonekasvien lisäksi se sopii käytettäväksi kirvojen häätämiseen myös pihakasveista.

Kirvojen torjuminen puikoilla

Mikäli kyseessä ovat kodin sisätiloissa kasvavat, ei-syötävät koristekasvit, suihkemuodossa saatavana olevien tuotteiden lisäksi kirvoista voi kokeilla päästä eroon myös torjuntapuikkojen avulla. Nopeasti vaikuttava ja parhaimmillaan jopa yhdeksäksi viikoksi suojan kirvoja vastaan tarjoava Provanto torjuntapuikko hoitaa torjunnan lisäksi myös kasvien lannoituksen, sillä se antaa samalla kätevästi koristekasveille niiden tarvitsemat ravinteet. Torjuntapuikkoja voi käyttää ympäri vuoden.