Tässä artikkelissa tutustutamme sinut Las Pozasin ihmeisiin.

Meksikolaisen viidakon siimeksestä, Potosin osavaltion sydämestä löytyy uskomaton 32 hehtaarin kokoinen puutarha, jossa yhdistyvät surrealistiset kivipatsaat, vuorenseinämät, luonnonaltaat ja muut ihmeet. Tämän paikan on luonut englantilainen surrealistisen taiteen ihailija Edward James vuosien 1962 ja 1984 välillä, ja täällä pääset uppoutumaan luontoon aivan uudella tavalla. 

Puutarha surrealististen rakenteiden keskellä  

Edward James, miljonääri, runoilija ja eksentrinen surrealistisen taiteen keräilijä, oli sellaisten taiteilijoiden kuten Dali ja Magritte pitkäaikainen ihailija. Meksikon-matkallaan hän löysi palan trooppista metsää Meksikon vuorilta ja päätti luoda sinne surrealistisen ulottuvuuden… Onnistunut haaste! 

Hän loi puutarhureista, puusepistä ja muurareista koostuneen 150 hengen apulaisjoukon avulla ainutlaatuisen paikan, jonka kasvillisuuteen on tehty niin goottilais- kuin egyptiläistyylisiäkin veistoksia, jotka sulautuvat viidakon dynamiikkaan. Lopputulos on hämmästyttävä: valtavia kivestä tehtyjä palmuja, bambua muistuttavia pylväitä, jotka eivät kuitenkaan pitele minkäänlaista kattoa, jopa 4 kerrosta ylös kiemurtelevia portaikkoja, jotka eivät johda mihinkään, riippuvia ramppeja, kulkuväyliä… Näiden betoniveistosten lisäksi tästä erikoisesta paikasta löytyy vesiputouksia ja luonnonaltaita, joiden mukaan runsas puutarha on saanut nimensä: Las Pozas (espanjaksi luonnonaltaat).

Voisi ihmetellä, mistä hän sai idean käyttää sementtiä. Surrealismiin kohdistuvan rakkautensa lisäksi hän oli alkanut keskittyä koristekasveihin, mutta hänen työnsä tuhoutui luonnononnettomuudessa vuonna 1962. Niinpä hän päätti kääntyä pysyvämmän taidemuodon puoleen.  

Las Pozas on edelleen avoinna yleisölle ja sen on ostanut säätiö, joka auttaa suojelemaan sitä. Vuonna 2009 siitä tuli UNESCO:n maailmanperintökohde, mikä on auttanut sen remontoinnissa. 

Erikoinen sokkelo 

Kävellessäsi tässä puutarhassa tulet hämmästelemään lukuisia rakenteita ja arvaamattomia polkuja sekä kenties eksymään useiden portaikkojen, ramppien, siltojen, jalankulkusiltojen ja muiden keskelle… Opasteiden puuttuminen tästä viidakosta auttaa luomaan todentuntuisen illuusion labyrintistä, jossa voit todella uppoutua luonnon ja betonin välimaastossa olevaan viidakkoon.

Useimmilla näitä veistoksista ja betonirakenteista ei ole mitään käyttötarkoitusta. Tulet esimerkiksi löytämään ilmaan päättyviä portaikkoja, jotka kutsuvat katselemaan horisonttiin, tai pylväitä, jotka eivät kannattele minkäänlaisia tasanteita. 

Voidaankin kysyä: onko tämä todella puutarha vai vain erilaisilla rakenteilla koristeltua luontoa?