Ripsiäiset ovat pienikokoisia ja kapean ruumiinmuodon omaavia tuhohyönteisiä, jotka tunnistaa niiden tummasta värityksestä. Nämä tuhohyönteiset ovat valitettavan tuttuja vieraita sekä sisätiloissa kasvavissa huonekasveissa että pihamaan istutuksissa, sillä ne kuuluvat kaikkein yleisimpiin Suomessa esiintyviin tuholaishyönteisiin. Suurin osa täysikasvuisista ripsiäisistä on väritykseltään joko mustia tai ruskeita, kun taas nuoremmat ripsiäiset puolestaan ovat vaaleita, jopa lähes värittömiä. Ripsiäisten pituushaarukka vaihtelee ripsiäisen iästä ja lajityypistä riippuen jopa 0,5:n ja 14 millimetrin välillä.

Suomessa on tavattu reilusti yli sata ripsiäislajia, joiden joukosta löytyy yhtä lailla niin nelisiipisiä, tynkäsiipisiä kuin täysin siivettömiä lajeja. Olipa ripsiäisellä siivet tai ei, kaikkia ripsiäislajeja yhdistää varsin heikko lentokyky. Ulkotiloissa tuuli voi kuitenkin kuljettaa ripsiäisiä huomattavan pitkiäkin matkoja kasvista toiseen. Ripsiäiset imevät pistävillä suillaan ravinnokseen kasveista sekä siitepölyä, sienirihmastoa, sieni-itiöitä että kasvisolukkoa. Tästä syystä ne voivat saada kasveissa todellista vahinkoa aikaan ja ajan mittaan jopa tuhota kasvit täysin, mikäli niitä ei aleta torjua ajoissa.

Yleensä ripsiäisen munia voi löytää kasvien nuorimmista osista. Kun kasvin riesana on ripsiäinen, toukkaparvet puolestaan viihtyvät lehtien alapinnoilla, mistä niitä voi olla hyvin haastava havaita sekä pienen kokonsa että vihertävän keltaisen värityksensä vuoksi. Avuksi ripsiäisten paikantamiseen kasveista kannattaakin ottaa suurennuslasi, jonka avulla on helpompi havaita täysikasvuisten tuholaisten lisäksi myös muna- ja toukkaparvet.

Ripsiäinen voi aiheuttaa huomattavia tuhoja

Ripsiäinen vioittaa huonekasveja ja puutarhan kasveja imemällä kasvien lehdistä ja kukinnoista solunestettä sekä syömällä siitepölyä. Näin toimimalla ripsiäinen kykenee heikentämään kasvien terveyttä huomattavissa määrin. Tällä tuhohyönteisellä on taipumus jättää lehtiin läpikuultavia, väriltään hopeanhohtoisia jälkiä, jotka ovat selkein merkki ripsiäisten olemassaolosta. Nämä jäljet voivat olla muodoltaan joko pistemäisiä tai viirumaisia laikkuja. Mitä enemmän jälkiä ennättää muodostua, sitä todennäköisempää on, että ripsiäisten miehittämä kasvi on vaarassa nuutua siten, ettei se pääse enää elpymään. Mikäli ripsiäisten häätäminen kasvista aloitetaan hyvissä ajoin, suuremmilta tuhoilta voidaan välttyä ja kasvi pelastaa tuhoutumiselta.

Sisätiloissa ripsiäiset pitävät asuinpaikkanaan kaikenlaisia huonekasveja, kun taas pihamaan istutuksissa ne viihtyvät kaikkein parhaiten erilaisissa hedelmäpuissa, marjapensaissa ja ruusupensaissa. Ripsiäisillä on taipumus lymytä etenkin kasvien kukinnoissa ja lehtivarsien tyvissä, mistä niitä voi olla hyvin vaikea havaita paljain silmin.

Ripsiäiset ovat tuhohyönteislajina hyvin haastava torjuttava, sillä ne lisääntyvät todella nopeasti ja tehokkaasti. Kaiken lisäksi osa ripsiäislajeista lisääntyy suvuttomasti, mikä on omiaan kiihdyttämään niiden kannan kasvamista entisestään. Ympäröivistä olosuhteista riippuen ripsiäisen kehitys munasta täysikasvuiseksi kestää noin kolmesta neljään viikkoa. Mikäli ripsiäiset pääsevät lisääntymään rauhassa ilman, että niiden kantaan puututaan, parvina esiintyessään ne voivat aiheuttaa kukintoihin epämuodostumia, mikä johtaa kukkien ruskettumiseen ja lopulta kuihtumiseen. Lisäksi nämä tuholaiset voivat aikaansaada kasveihin myös ei-toivotun epämuodostuneen kasvun.

Ripsiäisten torjunta on syytä aloittaa ajoissa

Ripsiäisistä kannattaa pyrkiä eroon välittömästi, kun kasveissa havaitaan joko täysikasvuisia ripsiäisiä tai niiden toukkia tai munia. Pienen kokonsa vuoksi näitä tuhohyönteisiä voi olla kuitenkin vaikea paikantaa, mistä johtuen kasvien lehtiä kannattaa tutkailla säännöllisesti, jotta niissä mahdollisesti esiintyvät ripsiäisten jälkeensä jättämät jäljet voidaan huomata mahdollisimman hyvissä ajoin. Mitä lyhyemmän ajan ripsiäiset ovat ehtineet tehdä tuhojaan, sitä paremmalla todennäköisyydellä niistä voi päästä ajoissa eroon ja kasvi voidaan saada pelastettua näiden ikävien pikku tuholaisten kynsistä. Ripsiäisten häätämisessä liikkeelle kannattaa lähteä muutamasta yksinkertaisesta, mutta yleisesti ottaen hyvin toimivasta konstista.

Vinkkejä ripsiäisten häätämiseen huonekasveista kotikonstein

• Kun havaitset ripsiäisten viihtyvän huonekasvissa, aivan ensimmäisenä toimenpiteenä näistä pienistä tuholaisista kärsivä kasvi kannattaa eristää täysin erilleen muista kasveista. Näin toimimalla voidaan välttyä siltä, että ilman mukana kasvista toiseen kulkeutuvat ripsiäiset pääsisivät levittäytymään jo valloittamastaan kasvista muihin samaan tilaan sijoitettuihin huonekasveihin. 
• Tuholaisista kärsivien kasvien käsittelyn jälkeen on aina syytä pestä kädet huolellisesti, sillä käsien pesu on tehokas keino estää tuholaisten leviäminen muualle asuntoon ja sitä kautta toisiin huonekasveihin. Etenkin ripsiäisten munat ovat kooltaan erittäin pieniä, joten niitä on hyvin vaikea pystyä erottamaan käsistä etenkään pelkällä paljaalla silmällä.
• Uusia huonekasveja hankittaessa on huomattavan tärkeää pitää niitä jonkin aikaa erillään muista kasveista, jotta uusissa kasveissa mahdollisesti lymyävät salamatkustajat eivät pääse valtaamaan useampia huonekasveja.
• Myös leikkokukkien mukana sisätiloihin voi kulkeutua ripsiäisiä ja muita tuhohyönteisiä, joten leikkokukat on aina syytä pitää riittävän välimatkan päässä huonekasveista.

Torjunta-aineet avuksi ripsiäisten torjuntaan

Olipa kasvien kimpussa sitten kirva, jauhiainen tai ripsiäinen, huonekasvien tuholaiset ovat taatusti aina ei-toivottuja vieraita, jotka aiheuttavat ylimääräistä päänvaivaa. Edellä mainitut ovat kolme yleisintä huonekasveissa esiintyvää tuhohyönteistä, joskin kasveista saattaa löytyä muitakin epämiellyttäviä pieniä vihulaisia. Useat ripsiäisen torjumiseen kehitetyt torjunta-aineet on kehitetty tepsimään samalla kertaa myös kirvan ja jauhiaisen torjuntaan.

Suihkepulloon pakattu Provanto Spray on kehitetty sekä ripsiäisten että myös kirvojen ja jauhiaisten torjumiseen huonekasveista. Koska tuote on tarkoitettu ainoastaan koristekasveissa majailevien tuholaisten häätämiseen, syötäville kasveille tai ulkotiloissa kasvaville kasveille ja hedelmäpuille kannattaa käyttää Solabiol Hyönteisten torjunta-aine spraytä.

Vaihtoehtona pullosta sumutettavalle tuhohyönteisten torjunta-aineelle on koristekasvin multaan upotettava näppärä Provanto torjuntapuikko. Torjuntapuikon tehtävänä on sekä häätää ripsiäiset, kirvat ja jauhiaiset kasvista että myös tarjota samalla koristekasville sen tarvitsemat ravinteet.

Säästä aikaa ja vaivaa huonekasveja tarkkailemalla

Ennen kuin ripsiäisiä aletaan torjua torjunta-aineella tai torjuntapuikolla, on hyvä ottaa huomioon se, että torjunta saattaa hyvinkin vaatia useamman käsittelykerran, ennen kuin näistä ikävistä ja valitettavan nopeasti lisääntyvistä tuholaisista voidaan päästä lopullisesti eroon. Tämä etenkin siinä tapauksessa, että ripsiäiset ovat ehtineet jo jonkin aikaa hääräillä kasvin kimpussa ja saada tuhoa aikaiseksi. Jos taas torjunta aloitetaan välittömästi ensimmäisen ripsiäishavainnon tekemisen jälkeen, torjunnan onnistumisen mahdollisuus on huomattavasti suurempi jo heti ensimmäisen käsittelykerran jälkeen.

Huonekasvien säännöllinen tarkkailu tuhohyönteisten varalta voi siis säästää huomattavasti kasvien terveyden lisäksi myös aikaa ja vaivaa kasvien kasvattajalta, kun torjunnan pariin päästään ryhtymään riittävän ajoissa. Tuhohyönteisten seurantaan soveltuu myrkytön liima-ansa Solabiol Hyönteisansa. Ansan keltainen väri houkuttelee hyönteisiä ja se soveltuu ripsiäisten, jauhiaisten, kirvojen ja harsosääskien pyydystämiseen.