Tuholaiset ovat ei-tervetulleita vieraita, jotka aiheuttavat helposti päänvaivaa sekä kotona että pihan ja kasvimaan istutuksissa. Puutarhassa muun muassa erilaiset toukat ja kovakuoriaiset ovat valitettavan tuttuja vieraita, kun taas kodin sisätiloissa usein vierailevia tuholaisia ovat sokeritoukat, sokerimuurahaiset ja banaanikärpäset. Näiden lisäksi riesana saattavat olla monet muutkin pienet mutta sitäkin epämieluisammat tuholaiset, jotka aiheuttavat päänvaivaa kasvien kasvattajille niin pihamaalla kuin sisätiloissa. Erilaiset tuholaisten torjunta-aineet tarjoavat tehokkaan, nopean ja vaivattoman keinon päästä eroon näistä ei-toivotuista vierailijoista. Tuholaisten torjunnassa on kuitenkin tärkeää ottaa huomioon se, että sisä- ja ulkotilojen tuholaisten häätöön on molempiin olemassa omat aineensa.

Kirvat ovat piha- ja huonekasvien yleisimpiä tuholaisia

Kirvat ovat yleisimpiä kotipuutarhan tuholaisia. Vihreät lehtikirvat viihtyvät usein avomaalla tai kasvihuoneessa etenkin silloin, jos takana on kuiva ja lämmin kesä. Lehtikirvojen lisäksi kasveja tuhoavat myös pienet, ruskeat kilpikirvat, joita voi olla haastava havaita. Ulkotilojen lisäksi kirvat kasveissa ovat valitettavan tuttu näky myös kodin sisätiloissa.

Riippumatta siitä, onko kirvoja huonekasveissa tai pihakasveissa, kirvojen torjuntaan kannattaa aina ryhtyä välittömästi niiden ilmestyessä kasveihin. Useimmiten kirvat viihtyvät lehtien alapinnoilla, versoissa ja nupuissa. Ne jättävät jälkeensä tahmeaa ulostetta, joka tarjoaa otollisen kasvualustan homeille ja sienille, minkä lisäksi kirvat voivat myös levittää kasveihin erilaisia virustauteja. Tästä syystä kirvojen torjunnassa ei kannata koskaan viivytellä, jotta kasvit voivat pysyä terveinä ja hyvinvoivina.

Nopeasti lisääntyvät jauhiaiset ja ripsiäiset kasvien riesana

Sekä huonekasveissa että pihakasveissa yleisiä tuholaisia ovat myös jauhiaiset. Jauhiaisten olemassaolosta voivat kieliä kasvien värimuutokset tai epämuodostuneet kasvinosat. Siivekkäät jauhiaiset ovat yleensä väriltään valkoisia tai kellertäviä, ja niiden munia löytyy usein pyöreinä muodostelmina lehtien alapinnoilta. Täyskasvuiset jauhiaiset voi löytää kasvista sitä liikuttamalla, jolloin ne pöllähtävät esiin. Yksi jauhiaisnaaras voi tuottaa elinaikanaan jopa 300 munaa, joten ne pystyvät lisääntymään kasveissa huomattavan nopeasti ja kattavasti. Jauhiaiset levittävät kasvitauteja kasvista toiseen, minkä lisäksi niiden erittämä mesikaste tekee kasvista tahmean altistaen sen sienille ja sitä kautta vaikeuttaen kasvin yhteyttämistä. Tästä syystä kasveja kannattaa pitää silmällä niiden varalta sekä sisätiloissa että puutarhassa ja aloittaa jauhiaisten torjunta mahdollisimman ripeästi näitä tuholaisia löydettäessä.

Jauhiaisten lisäksi myös ripsiäiset voivat aiheuttaa kasveihin ilmestyessään todellista päänvaivaa niin sisätiloissa kuin pihamaallakin. Ilmavirran mukana kasvista toiseen kulkeutuvat, pienikokoiset ja yleensä väritykseltään mustat tai ruskeat ripsiäiset lymyävät yleensä kukinnoissa tai lehtivarren tyvissä ja jauhiaisten tavoin ne lisääntyvät nopeasti. Ne imevät kasvien nesteitä sekä syövät siitepölyä heikentäen näin kasvien terveyttä. Ripsiäisten aikaansaamat tuhot näkyvät kasvien lehdillä joko pistemäisinä tai viirumaisina laikkuina. Mitä enemmän näitä laikkuja ehtii muodostua, sitä todennäköisemmin kasvi tulee nuutumaan. Kun ripsiäisten torjunta aloitetaan ajoissa, suuremmilta tuhoilta voidaan välttyä ja kasvit voidaan pelastaa.

Kirvojen, jauhiaisten ja ripsiäisten torjuminen suihkeilla

Kirvoja, jauhiaisia ja ripsiäisiä voi häätää kodin sisätilojen koristekasveista esimerkiksi käyttövalmiilla suihkeella Provanto Spraylla, joka suojaa kasveja jopa kahdeksan viikon ajan. Toinen vaihtoehto näiden tuhoeläinten torjuntaan on Solabiol Hyönteisen torjunta-aine spray joka luonnon omasta pyretriinistä valmistettuna soveltuu koristekasvien lisäksi myös syötäville kasveille. Sisätiloissa sijaitsevien kasvien lisäksi tätä torjuntasuihketta voi käyttää edellä mainittujen tuholaisten torjuntaan sekä hedelmäpuista että vihannesten kimpusta niin kasvihuoneessa kuin avomaalla. Suihkeen avulla kasveista voi yrittää häätää sekä hyönteisiä että niiden toukkia ja munia. Suihketta voi käyttää ympäri vuoden.

Kirvojen, jauhiaisten ja ripsiäisten torjuminen puikoilla

Suihkemuodossa saatavana olevien tuotteiden lisäksi kirvoista, jauhiaisista ja ripsiäisistä voi päästä eroon myös torjuntapuikkojen avulla, kun kyseessä on tuholaisten häätäminen sisätiloissa kasvavista koristekasveista. Nopeasti vaikuttava ja yhdeksän viikon ajaksi suojaa tuholaisia vastaan tarjoava Provanto Torjuntapuikko hoitaa torjuntatyön lisäksi myös lannoituksen, tarjoten samalla kätevästi koristekasveille niiden tarvitsemat ravinteet. Provanto Torjuntapuikot soveltuvat ympäri vuotiseen käyttöön.

Muita huone- ja pihakasvien yleisiä tuholaisia

Kun puheenaiheena ovat kasveja vahingoittavat sisätilojen ja puutarhan ötökät, punkkeja ei sovi jättää mainitsematta. Monen huone- ja pihakasvien kasvattajan huolenaiheena ovat nimittäin kehrääjäpunkit, toiselta nimeltään vihannespunkit. Ne piileskelevät lehtien alapinnoilla ja imevät lehtiin vaaleita pisteitä, aiheuttaen lehtien kellastumisen ja irti varisemisen. Kehrääjäpunkit kehräävät seitin, josta ne on helppo tunnistaa. Nämä useimmiten väritykseltään oranssin sävyiset hämähäkkieläimet viihtyvät muiden hämähäkkieläinten tavoin kuivassa ja lämpimässä, joten niitä voi yrittää häätää ilmankosteutta lisäämällä. Punkkien valloittaman kasvin viereen voi esimerkiksi ripustaa kostean pyyhkeen tai vaihtoehtoisesti sumuttaa kasvia säännöllisesti vedellä, jolloin mahdollisuudet punkkien lisääntymiselle heikentyvät. Kehrääjäpunkkien häätämisessä apuun voi myös ottaa edellä mainitun suihkemaisen, sisä- ja ulkokäyttöön soveltuvan hyönteisten torjuntasuihkeen.

Pihakasvien kasvustoa tuhoavat lehtokotilot

Yleisiä ei-toivottuja vieraita puutarhan kasveissa ovat myös kotilot. Erilaisista kotilolajeista yleisin ja haitallisin pihakasveissa esiintyvä laji on lehtokotilo, jota tavataan keväisin ja kesäisin sekä kukkapenkeissä että kasvimaalla. Lehtokotilot nakertavat erityisesti pehmeälehtisten kasvien lehtiin reikiä ja tuhoavat kasvustoa, joten ne on hyvä poimia kasveista pois välittömästi – myös siitä syystä, että ne lisääntyvät läpi koko kesän. Lehtokotilon tunnistaa sen kartiomaisesta kärjestä, hennosti uurteisesta himmeästä pinnasta sekä kuoren muodostavista 5–6 kierteestä.

Lehtokotiloista on haastavaa päästä kokonaan eroon, mutta niiden vähentämiseen on olemassa erilaisia konsteja. Tehokkain niistä on kotiloiden päivittäinen poimiminen pois kasveista aina, kun niitä havaitaan. Kotiloiden keräämisen helpottamiseksi lehtokotilot voi myös yrittää saada kerääntymään yhteen ja samaan paikkaan eri keinoilla. Maaperään kasvien lähettyville voi esimerkiksi laittaa laudanpätkän, jonka alle kotilot helposti kerääntyvät, ja josta ne on helppo kerätä pois. Myös ämpäriin kaadettu olut tai muu makea neste houkuttelee lehtokotilot ämpäriin, josta ne eivät pääse pois. Toinen tapa kotiloiden torjuntaan on estää niiden kulkua kasvimaalle levittämällä kasvualueen ympärille tiivis kerros kalkkia, tuhkaa tai hiekka-alueita, sillä lehtokotilo ei pysty kulkemaan kuivilla pinnoilla. Tehokkainta kotiloiden torjunta on kuitenkin käyttämällä niiden torjuntaan tarkoitettua luonnonmukaista Solabiol Etanarae Extraa. Tuotteen tehoaine on luonnossa esiintyvä rautafosfaatti, ja sitä syötyään kotilot vetäytyvät maanalle koloihinsa eikä kuolleita kotiloita jää näkyviin.

Vihanneksia ja juureksia suosivat espanjansiruetanat

Myös etanat viihtyvät harmittavan hyvin tietyissä pihakasveissa. Jokaisen puutarhurin kammoksuma etanalaji on espanjansiruetana, jota kutsutaan myös tappajaetanaksi. Ahneena ja kaikkiruokaisena tunnettu espanjansiruetana nimittäin popsii jopa omia lajitovereitaan, minkä lisäksi se saattaa pahimmassa tapauksessa kantaa koirille vaarallisia keuhko- ja sydänmatoja sekä ihmisille vaarallista listeriabakteeria. Espanjansiruetana suosii enemmän vihanneksia ja juureksia kuin koristekasveja, mutta paremman puutteessa sille kelpaavat hyvin jälkimmäisetkin. Sen runtelemat kasvit tunnistaa raapimista muistuttavista jäljistä.

Suhteellisen kookas, keskimäärin kymmenen senttimetrin pituinen espanjansiruetana on useimmiten väritykseltään punaruskea tai likaisen ruskea, joskin värimuunnoksia on runsaasti. Se sekoitetaan usein täysin viattoman ja harmittoman lajitoverinsa ukkoetanan ulkonäköön. Nämä kaksi kuitenkin erottaa toisistaan siten, että espanjansiruetanalla hengitysaukko on lähellä päätä kilven etuosassa, kun taas ukkoetanalla se on lähempänä keskivartaloa, kilven takareunassa.

Espanjansiruetanoiden torjunta onnistuu kotikonstein. Ensiksikin kannattaa varmistaa, ettei pihamaalla ole lehti- tai risukasoja tai muuta maatuvaa roskaa, jotka ovat etanoille ihanteellisia munimispaikkoja. Espanjansiruetanat kannattaa kerätä pihalta heti niiden löydyttyä ja sekä etanat että niiden munakasat saa hengiltä kuumaan veteen tai etikkaliuokseen upottamalla. Etanoiden kerääminen ja hävittäminen on tehokas torjuntakeino, sillä jo muutama kerätty etana tarkoittaa niiden munamäärän vähentymistä sadoilla munilla. Etanoiden torjuntaan kannattaa käyttää siihen tarkoitettua rakeistettua tuotetta. Etanoiden torjunta-aineen tehoaine on luonnossa esiintyvä rautafosfaatti ja se tehoaa kaikkiin etanoihin ja kotiloihin. Vaikutustapansa vuoksi kuolleita etanoita ei jää näkyviin, syötyään rakeita etanat ja kotilot vetäytyvät koloihinsa.